maanantai 12. elokuuta 2013

Pieni kylä - monta kannattajaa!

Tulkoon tästä ensimmäinen blogipäivitys ilman kuvaa, vaikka blogin kuvauksessa tämän kerrotaan olevan kuvitettu blogi. Jos minulla olisi eilen ollut nauhuri yleisössä mukana, soittaisin tässä pelkkää sinivalkoista ääntä. En myöskään analysoi eilisen pelin taktiikkaa, sillä siihen hommaan on monta muuta pätevämpää tyyppiä, mutta siitä aion muutaman hassun lauseen kirjoittaa, miltä tuntuu olla tuolla sinivalkoisen yleisön keskellä.

Se on merkityksellistä.

Me emme ole organisoitu kannattajajoukko. Me emme koostu pelkästään 20-40 vuotiaista miehistä kannatuskoodeineen, vaan kliseisesti meitä on vauvasta vaariin. Kaikki huutavat, meluavat ja taputtavat omilleen. Meitä on Vimpelistä ja muualta, osa ajaa huikeita kilometrimääriä päästäkseen kokemaan jotain tälläistä. Yhteistä meillä on Veto ja Vedon kannattaminen. Yhdessä me olemme Vimpelin Veto! Ja mikä tunnelma oli lopussa, kun huikean thrillerin jälkeen pelaajat ja kannattajat taputtivat voitolle yhdessä!

Sentimentaalista, olkoon. Tuntuu siltä.

Hieman harmittaa JymyJussien kannattajien puolesta. Miksi heidät vaiennetaan? Miksi tilanteessa jossa JymyJussit lyö, soi musiikki niin ettei omien kannustus kuulu? Nyt ne,  jotka taputtivat omilleen ja kannustivat häivytettiin taka-alalle. Vedon ollessa lyömässä ei musiikki soinut ja pelaajat taatusti kuulivat meidät ja meidän kannustuksen. Mutta toki musiikki saa minun puolesta vieraskentällä soida. Tyylinsä jokaisella, meillä onneksi eri. Vaiennettujen kannattajien puolesta harmittaa.

Tiistaina mennään taas!

Vetolainen, kannata omiasi! Ai niin, eihän sitä tarvitse käskeä.

 Tässä vielä Vimpelin Vedon tviitti kannattajille pelin jälkeen:



Vedon kannattajille hattua päästä.Olitte Ilkka-Areenalla hienosti juokkueenne tukena.Tälläista tarvitaan ja tiistaina nähdään

4 kommenttia:

  1. Vautsivau, just noi, kiitos!

    VastaaPoista
  2. Vautsivau, just noin, kiitos !

    VastaaPoista
  3. Jos jotain niin merkityksellistä tuo Vedon kannatusjoukko ja -kulttuuri kyllä on. Ja jos nyt pysytään tiukasti käsitteissä niin ehkä se ei ole organisoitua mutta melko järjestäytynyttä kyllä. Seinäjoella oli reippaasti ennen puolta kuutta selvää missä on Vimpelin katsomo, kun taas Saarikentällä sai tiistaina vain toivoa, että olisi yksikin seinäjokinen osunut kohdalle. Ei muuta kuin vimpeliläisten sekaan ja sinne jos jonnekin Jymyjussien kannatus vaimentui. Jonkinlaista sisäistä järjestystä myös puoltaa se, että asiat tapahtuu vuodesta toiseen samalla kaavalla, jolloin sanallisesti perinnettä jatketaan melkoisen tehokkaasti.

    Totta on se, että mitään et ole pesäpallosta nähnyt, ellet Saarikentällä ole koskaan käynyt peliä katsomassa. Vaikken voi sanoa, että hirveästi sitä kannatustyyliä ihailisin niin onhan se sellainen psyykkinen paine vastustajille, (ainakin sellaisille, joilla ei ole eväitä siihen vastata) että alta pois. Ihan pahalta tuntui katsoa, kun Jymyjussit mureni kentälle pelillisesti ja henkisesti. Eri asia on sitten se, kun saadaan Sotkamo kentälle. Silloin ei meteli kaarella lopukaan ihan niin äkisti ja röyhkeyteen ei tässä pelissä voi vastata kuin samalla mitalla. Niinhän se menee, että jollet nostata pölyä, nielet sitä itse!

    VastaaPoista
  4. Kiitokset pitkästä ja hienosta kommentista!

    Ehkäpä tässä Vedon kannattamisessa näkyy vielä ripaus sellaista vanhanaikaista kyläläiskulttuuria. En tarkoita, että kannattajat tarvitsisivat olla Vimpelistä, vaan sellaista yhteistä henkistä kyläläisyyttä mitä tässä joukossa voi tuntea. Ollaan Vedon kylästä ja näytetään se. :)

    Kyllä JymyJussienkin aika tulee vielä. Oli hienoa huomata, että junnuesittely tehtiin niin, että kummankin kasvattajaseuran junnarit juoksivat kentällä rinta rinnan. Sitä kautta myös kannattajat alkavat hitsautua yhteen ja varmasti halu näyttää närhen munat Vedolle ja KossU:lle on kova.

    Sananen vielä tuosta vastustajan lyöntivuoron aikana huutamisesta. On varmasti vieraskannattajana ikävä sitä kuunnella. Sitä ei kyllä tule miettineeksi siinä kiljuessa. Mutta minusta Saarikentällä kuitenkin käy tässä asiassa armo oikeudesta. Eli kun vastustaja on ns. lyöty, ei kukaan enää jaksa huutaa. Toisaalta on joskus hienoa nähdä, kun tästä mölinästä saakin joku pelaaka kunnon kiksit ja tällää palloa oikeen kunnolla ja tuulettaa sitä villisti.

    Saarikentällä ja Ilkka-Areenalla nähdään varmasti!

    VastaaPoista